Kestävää eläinsuojelutyötä #lahjoitalantti

teksti: Mona Lautiala

Jokainen, joka seuraa hiukankin rescuemaailman uutisia, on törmännyt siihen, kuinka eri tahot painottavat sterilointien ja kastrointien tärkeyttä kulkukoiraongelman ratkaisuna. Kukaan ei kuvittele edes vaaleanpunaiset linssit nenällään, että koirien adoptointi muihin maihin ratkaisisi kulkukoiraongelman, ja jos kuvittelee, on syytä ottaa linssit pian pois silmien edestä ja kohdata tosimaailma. Kestävää eläinsuojelua on paikan päällä tapahtuva toiminta.

Venäjä on eläinsuojelun saralla suomalaisen näkökulmasta maana yksi suuri villi länsi. Eläinsuojelulakeja ei juurikaan ole, ja jos onkin, niitä valvotaan hyvin löyhästi. Koirat ja kissat ovat miltei lainsuojattomassa asemassa. Varsinkin maaseudulla koirat juoksevat pitkin poikin kyliä ihan miten niitä sattuu huvittamaan. Mitenkään tavatonta ei ole, että leikkaamattomat urokset astuvat steriloimattomat nartut näillä retkillään. Koirien hylkääminen on arkipäivää ja uusia kodittomia päätyy kaduille ja metsiin ennen kuin edellisiäkään on saatu kiinni ja leikattua. Lopputuloksen me sitten tapaamme tarhalla: pieniä suloisia nassuja aitaus toisensa perään täynnä. Kun yksi saa kodin, tulee kaksi tilalle. Voitte uskoa, että yhdistyksen väki kokee usein hakkaavansa päitään tiiliseinään.

Valitettavasti Viipurin seutu on suoraan sanottuna takapajula siinä, miten paikalliset koiranomistajat suhtautuvat sterilointeihin. Käsitykset koirien steriloinneista tai kastraatioista ovat kuitenkin muuallakin Venäjällä vanhanaikaisia. Ajatellaan, että leikatut uroskoirat menettävät vahtiviettinsä, tai että leikattu koira ei toimi enää niin hyvin metsällä, tai että nartut pysyvät terveempinä, jos saavat pentuja. Uskomuksia on monenlaisia ja ne ovat syvälle juurtuneita. Mielipiteiden muuttamisessa on sukupolvien työ. Taistelu tuulimyllyjä vastaan on jatkuvaa.

Varhaissterilaatiot, eli jo pentuaikana tehdyt sterilisoinnit, ovat saaneet Venäjällä ristiriitaisen vastaanoton. Pietarin ja Viipurin seudulla toimiva liikkuva sterilointiklinikka on tehnyt varhaissterilointeja kadulta löytyneille pennuille, mutta paikallisista eläinsuojelupiireistä on löytynyt vahvaa vastustusta toiminnalle. Toivottavasti varhaissteriloinnit saadaan tästä huolimatta pysyväksi osaksi eläinsuojelutyötä myös Venäjällä.

Loppukeväästä 2012 Viipurin Koirat aloitti Ei vahinkopennuille! -kampanjan, joka jatkuu edelleen. Viipurissa hylätään vuosittain satoja koiria. Kampanjan avulla paikalliset vähävaraiset ihmiset voivat tuoda veloituksetta koiransa eläinklinikalle steriloitavaksi. Myös Irinan tarhalta koiran ottaneet venäläiset saavat viedä koiransa veloituksetta steriloitavaksi tai kastroitavaksi klinikalle. Lisäksi kampanjalla pyritään rahoittamaan nykyään myös tarhakoirien leikkauksia. Pieni notkahdus koiramäärissä olikin jo näkyvissä tarhoilla, mutta laman alettua varsinkin pentuja ja vanhoja koiria on taas virrannut tarhoille entiseen tahtiin. Myös rotukoirien hylkääminen on yleistynyt laman seurauksena.

                         
Tämä pentu oli puettu mekkoon ja annettu syntymäpäivälahjaksi jollekin. Noh, syntymäpäivälahja ei ollutkaan mieluinen, joten pentu joutui tarhalle. (Ira Müllerin ottama kuva on muutaman vuoden takaa.)

Pelkkä uusien kotien etsiminen koirille ei ratkaise kulkukoiraongelman perimmäistä syytä eli jatkuvaa ei-toivottujen pentujen syntymistä. Koiran arvostus Venäjällä ei ole korkealla. On valitettavan tavallista, että koira otetaan pienenä ja söpönä pentuna vaikkapa lapselle lahjaksi ja sen kasvettua sille näytetään tylysti ovea. Usein koira päätyy tällöin kadulle tai suoraan tarhalle, ja pahimmassa tapauksessa ehtii vielä saamaan pennut ennen tätä.

Zhannan tarina on valitettavan tavallinen. Zhanna päätyi tarhalle kesän loppupuolella kesämökkialueelta tiineenä. Arvelemme, että tytöstä on jollain tavalla huolehdittu kotikoirana syksyn tuloon asti. Ehkä omistajat huomasivat sen tulleen omilla reissuillaan tiineeksi ja päättäneet tällöin jättää Zhannan oman onnensa nojaan selviytymään, tai ehkä he olivat alun perinkin aikoneet pitää sen lasten ilona ja pihan vahtina vain kesän ajan. On tavallista, että juuri mökkialueilla liikkuu syksyisin hylättyjä, nälkäisiä ja kylmästä kärsiviä koiria. Onneksi Zhanna löydettiin, ja se vietiin tarhalla heti seuraavana päivänä sterilisoitavaksi. Zhannan tapaus ei missään nimessä ole ainoa laatuaan. Liian usein tarhalle tuodaan tiineenä olevia narttuja. Varsinkin jollain tapaa kotikoirana eläneelle koiralle tarhalle joutuminen on yleensä shokki ja Zhanna onkin ollut allapäin tarhalle joutumisesta. Tarhalla oleminen on kuitenkin parempi vaihtoehto sille, että Zhanna olisi jäänyt ulos yksinään ja joutunut vielä itsekseen huolehtimaan pennuista talven tuloa vasten.


Kaunis Zhanna etsii omaa kotia. (kuva: Ira Müller)

Auttaisitko hillitsemään kulkukoiraongelmaa ja estämään uusien kodittomien syntymisen? Ei vahinkopennuille! -kampanjaan voi lahjoittaa seuraavin tilitiedoin. #lahjoitalantti

tili: FI74 1394 3500 1553 91
viite: 1041

Rahankeräyslupa
Luvan numero: POL-2015-14237
Toimeenpanoaika ja -alue: 14.4.2016-6.3.2018 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta
Luvan myöntäjä: Poliisihallitus