Mai

SUOMESSA
Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Koko: keskikokoinen (n. 60 cm, 32 kg)
Syntymäaika: 2/2017

10.6.2018
Kiltti Mai on saanut rauhassa totutella kotikoiran elämään ja on nyt valmis etsimään ikiomaa kotia.

Suomeen saavuttuaan Maita odotti ensimmäisenä rastoittuneen takkuturkin poisleikkuu ja pesu. Toimenpiteet eivät olleet jo valmiiksi järkyttyneestä Maista kovin miellyttäviä, mutta kiltisti tyttö kuitenkin antoi ne tehdä. Ja taisi olokin hivenen helpottaa, kun huovuttuneet ja ehkä jopa kivuliaat takkukasat eivät enää kiristäneet ihoa.

Ensimmäisen viikon aikana Mai oleili paljon omissa oloissaan eikä välittänyt muista koirista, jotka yrittivät välillä tulla varovaisesti tervehtimään. Jos uteliaat kuonot tulivat liian lähelle, kuului kevyt murahdus "annatko minun olla"-tyylillä ja viesti meni perille. Viikko toisensa jälkeen Mai on kuitenkin reipastunut kovasti ja tullut enemmän kuorestaan. Toisella viikolla alkoi jo kovat painileikit hoitopaikan nuoren uroksen kanssa, ja samaisen kaverin kanssa leikitään iloisesti päivittäin. Mai on ottanut monessa asiassa mallia toisilta koirilta, ja tykkää nykyään harrastaa myös keppien pureskelua ja kanniskelua ulkona metsikössä.

Mai tulee kaikkien hoitopaikassa asuvien kolmen eri ikäisen uroksen kanssa hyvin toimeen. Vanhemmat urokset ovat melko rauhallisia, mutta nuorimmaisessa on energiaa niidenkin puolesta, ja niistä onkin tullut Main kanssa ihan parhaimmat kaverukset. Mai on sopuisa ja kiltti tyttö eikä se harrasta millään lailla vanhempien koirien kiusaamista. Hoitopaikan kissaan Mai on saanut tutustua eikä ainakaan sisätiloissa ole minkäänlaista ongelmaa kissan kanssa. Yksinolot koirakavereiden kanssa sujuvat hyvin eikä Mai ole harrastanut tihutöitä/haukuskelua yksin ollessaan. Muutaman kerran neiti on kyllä ihmisten kotona ollessa bongattu erinäinen villasukka suussa, mutta ne ovat pudonneet melkein yhtä nopeasti kuin ovat sinne päätyneetkin. 

Mai on tottunut hoitopaikassa lapsiin, mutta on selvästi rennompi silloin kun ympärillä ei ole niin paljon äksöniä. Ihanteellisin koti olisikin aikuisperheessä.

Ulkona oleminen oli alkuun hirvittävän jännittävää, ja tyttö haki paljon turvaa ihmisestä vierellään. Etukäpälät suorastaan takertuivat välillä lantion ympärille, kun pusikossa räsähti tai muuten vaan näköpiirissä oli jotain liian epäilyttävää. Nykyään Mai loikkii jo innoissaan ympärillä häntä liehuen kun hihnoja aletaan ottaa esiin. Metsässä samoilu on Main mielestä ihan parasta hommaa, ja tyttö kulkee reippaasti nenä maassa nuuhkuttaen. Koiraseurassa Mai on huomattavasti reippaampi ulkona kuin yksinään.

Main hoitopaikka sijaitsee omakotitalossa melko rauhallisella alueella. Metsä on toistaiseksi kivoin ja turvallisin ulkoilualue, mutta reippaan koirakaverin vanavedessä kävelytielläkin uskalletaan kulkea vaikka ohi muutama auto hurahtaisikin. Maista tuskin koskaan mitään kaupunkikoiraa tulee, mutta rauhallisella totuttamisella lenkit sujunevat myös metsäreittejä vilkkaammilla alueilla.

Mai ei ole koira, joka juoksee ensimmäisenä vieraiden ihmisten syliin. Hoitopaikassa käy säännöllisesti vieraita kyläilemässä, ja silloin Mai usein tarkkailee tilannetta omasta, turvallisesta pedistään käsin. Silloin tällöin tyttö uskaltautuu kuitenkin nuuhkimaan ihmisiä, ja jos vieras istahtaa Main viereen, rapsuttelee sitä rauhallisesti ja juttelee ystävällisellä äänellä, Mai saattaa hyvinkin jäädä varovaisena nauttimaan huomiosta. Mai on herkkä ja pehmeä tyttö - ja ihmisille äärimmäisen kiltti. Tulevan omistajan on kuitenkin ymmärrettävä, että sopeutumisprosessi on vasta alussa ja sitä tulee jatkaa - Main ehdoilla rauhallisesti edeten. Positiivisesti vahvistaen, ei pakottamalla.

Mai etsii kotia rauhalliselta seudulta. Omakotitalo omalla aidatulla pihalla olisi Maille ihanteellisin vaihtoehto. Koirakaveri tuo Maille niin suurta tukea ja turvaa, että Mai haluaakin muuttaa vain sellaiseen kotiin, jossa sitä odottaa reipas ja kiva koirakaveri. Tai miksei useampikin. Mai viihtyisi varmasti hyvin sellaisen ihmisen/perheen koirana, joka viettää rentoa ja rauhallista elämää, ja jotka tykkäävät liikkua luonnossa. 

Maita pääsee tapaamaan pääkaupunkiseudulla.

Main yhteyshenkilönä toimii Ira.

26.4.2018
Mai muutti hoitopaikkaan Suomeen. Muutoksesta järkyttynyt Mai saa vähän aikaa kotiutua ennen kuin siitä otetaan kyselyitä vastaan.

4.4.2018
Kaunis Mai-raukka jäi pentuna ilman kotia eikä ison tytön kodinsaantimahdollisuuksilla ole paljon hurraamista.

Mai on elänyt jo kuukausia samassa aitauksessa isossa ja riehakkaassa koiralaumassa. Sekalaiseen joukkoon kuuluu pääsääntöisesti nuoria uroksia ja narttuja, mutta mahtuupa joukkoon muutama vähän vanhempikin koira. Mai on vetäytynyt kuoreensa eikä tyttö suinkaan aina näyttäydy vieraille. Voi olla, että suureen joukkoon mahtuu myös kiusaajia, joiden vuoksi Mai katsoo parhaaksi pysytellä piilossa. Main turvapaikka sijaitsee lattialautojen alla, jossa surullisen silmäparin voi usein nähdä murheellisesti katselemassa ohi kulkevia ihmisiä. Mai vaikuttaa hyvin lempeältä ja kiltiltä tytöltä, joten kunpa joku ihana ihminen soisi sille mahdollisuuden onnelliseen elämään.

Viipurin koirat - Mai 2.4.2018

15.8.2017
Kaunis mustanaamio pörheillä jättiluppakorvilla varustettuna on aivan liian ihana näky. Kultainen Mai on luonteeltaan ihmisrakas ja iloinen pentu.

Mai päätyi Irinan tarhalle loppukeväällä sisarustensa kanssa. Se oli tullessaan heikossa kunnossa ja pääsi tarhalla olleiden yhdistysaktiivien kyydillä lääkäriin. Hoidot auttoivat ja Main onneksi se toipui entiselleen. Main sisaruksista tarhalla on enää jäljellä Masha ja Mahti. Mai ja sen sisarukset varhaissteriloitiin ennen tarhalle saapumista.

Tätä nykyä Mai on iloinen ja utelias pentu, joka ilahtuu suunnattomasti päästessään ihmisvieraiden huomion keskipisteeksi rapsuteltavaksi ja hellittäväksi. Mai on päässyt kokeilemaan hihnassa kulkemista kerran tarhan edustalla, ja voi vitsit miten jännää ja hauskaa se oli samaan aikaan! Ympärillä parveilevat ihmiset, autot ja jopa traktori eivät Maita kummastuttaneet vaan suurimpana ihmetyksen aiheena oli panta ja hihna. Sylissä Mai tuntuu viihtyvän eikä sillä ole kiire minnekään kun kerran rapsuteltavaksi sinne asti on päässyt. Tytöllä alkaa tosin jo olemaan sen verran painoa, että kovin pitkiä aikoja sitä ei jaksa enää kannatella.

Mailla on melko muhkeat tassut, joten miksikään ihan rimpulaksi se ei ole jäämässä. Maista kasvaakin aikuisena takuulla näyttävä kaunotar.

Kotikoiran elämästä Mai ei tiedä mitään. Uuden omistajan on varauduttava siihen, että kaikkia asioita täytyy lähteä harjoittelemaan alusta alkaen. Uudessa ympäristössä vaanii alkuun paljon pelottavia asioita, kuten polkupyöräilijöitä, lenkkeilijöitä ja muita koiranulkoiluttajia. Rauhallisella totuttamisella, kärsivällisyydellä ja aidolla halulla auttaa Mai uuden elämän alkuun päästään jo pitkälle. Mai lupaa olla uskollinen ystäväsi elämänsä loppuun saakka - voithan sinäkin luvata saman Maille?

Viipurin koirat - Mai 9.9.2017

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tai kotihoidossa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.