BABUSHKA
15.6.2010
Huonoja uutisia
Surullisia uutisia. Mummo sai Suomessa ensimmäisessä lääkärintarkastuksesta ikäarviokseen vaivaiset seitsemän vuotta. Hyväkuntoiselta vaikuttavalla muorilla oli nisäkasvaimia, jokta oli tarkoitus poistaa leikkauksessa. Seuraava eläinlääkärikäynti jäi kuitenkin Babushkan viimeiseksi. Kummikoiravastaavamme kertoo seuraavaa:
Babushka-muorilta löydettiin röngenkuvauksessa useita syövän etäpesäkkeitä keuhkoissa, ja Babushka nukkui tänään ikiuneen. Itse en osannut varautua siihen, että vanhan tytön elämä Suomessa olisi näin lyhyt ja loppu lähellä. Löydösten mukaan Babushkalla oli jo kovia kipuja, mutta silti muori osasi nauttia viimeiset päivänsä kotikoiran elämästä Suomeen päästyään. Olisin suonut Babushkalle paljon pidemmän elämän Suomessa, mutta ainakaan muorin ei tarvinut pidempään kärsiä ja kitua yksin kipujensa kanssa tarhalla.
Ainakin Babushka sai edes vähän aikaa kokea ihmisen rakkautta ja sai nukkua muutaman yön rauhassa pelkäämättä muiden koirien kimppuun käymistä. On lohduttavaa tietää, että nyt sateenkaaren toiselle puolelle matkannutta mummoa jäi moni ihminen kaipaamaan tässä maailmassa...
"Menen nukkumaan.
Te kaikki tulette vuorollanne perässä
niin kuin illalla,
kun unen aika tulee"
25.5.2010
Babushka kärsii tarhalla
Babushka-mummoa on purtu pahasti tarhalla. Nyt mummukka on siirretty turvaan sisätiloihin. Mutta kuten kuvista näkyy, on rouva väsyneen ja apean oloinen. Tarhareissun yhteydessä mummukalle annettiin lihapullia ja herkkuluita ja Babushka oli selvästi iloinen saamistaan lahjoista. Annettu särkylääke helpottaa myös mummon oloa, mutta on selvää että Babushka tarvitsee lisähoitoa. Haluamme antaa vanhalle rouvalle lisää ilonaiheita ja yritämme tuoda sen ensi tilassa Suomeen hätämajoitukseen hoitamaan haavojaan. Mummo kaipaa kuitenkin vielä kipeästi omaa kotia tai ikuisuushoitopaikkaa. Voitko sinä auttaa
 
2.5.2010
Babushka-mummo etsii eläkekotia
Babushkasta päätettiin tehdä vanhuskummikoira, sillä mummo ei pärjää tarhalla. Vaikka Babushka asuu pienehköä aitausta muutaman rauhallisen koiran kanssa, sitä tuupitaan ja höykytetään jatkuvasti. Jostain syystä Babushka on helppo uhri, johon voi purkaa tarhan stressaavista oloista johtuvan huonon olon. Babushka on syrjäänvetäytyvä ja alakuloinen ja se selvästi arastelee muita koiria eikä halua niiden kanssa aivan lähikontaktiin, mikä on hyvin ymmärrettävää. Babushkalle etsitään nyt rauhallista ikuisuushoitopaikkaa ja vanhuksia rakastavia kummeja, joiden avulla voidaan mummoa auttaa.
Babushkan vanhuskummiksi voi ryhtyä lähettämällä yhteystietonsa osoitteeseen info(at)viipurinkoirat.fi ja pistämällä muorille pienen, tai vähän suuremmankin lahjoituksen yhdistyksen keräystilille 507808-20118327. Viestikohtaan "Babushkan kummimaksu", jotta apu löytää mummon luo.
Ikuisuushoitopaikkaa tarjoavat otetaan myös riemumielin vastaan osoitteessa info(at)viipurinkoirat.fi tai vaihtoehtoisesti ottamalla yhteyttä kotihoitovastaava Susannaan 050- 490 7892 (Ma-Su klo 15.00-18.00). Susannan tavoittaa myös sähköpostitse: susanna@koiruus.org.
TAISTO
13.4.2010
Taiston viimeinen matka
Taiston epäonni jaktui lopppuun asti ja poika jouduttiin laskemaan ikuiseen uneen.
Alussa Taiston jalkaa hoidettiin intensiivisesti päivittäin ja ensin paraneminen näytti lupaavalta. Avohaavan tulehdus kuitenkin lopulta paheni ja Taiston jalka jouduttiin kaikista pelastamisyrityksistä huolimatta amputoimaan. Taisto vietti leikkauksen jälkeen pari yötä sairaalassa hoidossa ja pääsi kotiin.
Kotona Taisto jaksoi harjoitella kolmikoipisen koiran arkea ja otti jo askelia kolmella tassullaan. Lääkärissä Taisto oli kuitenkin onnistunut saamaan muovikaulurin päästään ja sen seurauksena repinyt virtsaputkessa olleen katetrin irti. Katetrista oli jäänyt pieni pala virtsaputkeen, joka ei tullut kotona itsestään ulos. Maanantain lääkärintarkastuksessa todettiin virtsaputken ja jalan olevan todella pahasti tulehtuneet. Näitä kipuja ei yksikään antibioottikuuri tai kipulääke saisi enää pois. Monet lääkärit koittivat keksiä keinoja Taiston pelastamiseksi, mutta ratkaisuja oli vain yksi. Taisto päästettiin kivuistaan tutun kotihoitajan läsnäollessa.
Kiitämme Taiston puolesta kaikkia kummeja ja uskomme ettei Taiston matka Suomeen ollut turha. Jokainen koira on auttamisen arvoinen, mutta valitettavasti Taistolle apu tuli liian myöhään.  
29.3.2010
Taistolta löytyy tahtoa
Muutamia viikkoja takaperin tarhallakävijöitä odotti kamala näky. Hoitohuoneen nurkassa makasi nuori kaunis koira peiton päällä ikävästi loukkaantuneena. Koiran toinen takajalka oli niin pahasti riekaleina, että jopa luu näkyi. Nuorukainen nimettiin Taistoksi toiveena, että pojalta löytyisi tarpeeksi taistelutahtoa parantua.
Taiston ennuste tarhalla oli huono, sillä eläinlääkärin hoitoa on vaikea saada, samoin varoja lääkkeisiin on vähän. Toipuminen olisi ollut epävarmaa tai vähintään pitkä ja kivulias prosessi. Yhdistyksen väki näki kuitenkin tärkeänä hoitaa tämä nuori ja kiltti koira kuntoon. Taisto tuotiin Suomeen toipumaan erään yhdistyksen aktiivin luokse. Nyt edessä ovat mittavat hoitotoimenpiteet. Toivomme kovasti, että hoidot tepsivät ja Taisto saa pitää jalkansa eikä sitä tarvitse amputoida. Taiston vammat ovat suuret ja se tulee tarvitsemaan kaiken mahdollisen avun.
Jos haluat ryhtyä Taiston kummiksi tee haluamasi suuruinen lahjoitus kerran tai vaikka useammin tilillemme 507808-20118327. Muista myös lähettää yhteystietosi osoitteeseen info@viipurinkoirat.fi niin saat kuulumisia Taiston paranemisesta.
 
Taisto tarhalla Taisto kotihoidossa toipumassa omassa pedissään
 
Taisto eläinlääkärin vastaanotolla Suomessa
ANNI
7.4.2010
Terveisiä Annilta uudesta kodista
Anni lähettää terveisiä uudesta kodistaan kaikille kummeilleen. Anni sai oman perheen ja nauttii elämästään silminnähden uuden isoveljen kanssa.
 
11.3.2010
Anni on valmis omaan kotiin
Anni sai maaliskuun alussa eläinlääkäriltä terveen koiran paperit ja etsii nyt omaa kotia hoitopaikastaan Sipoossa. Annin silmästä tulehtuneestä silmästä kaavittiin vierasesine, jonka arveltiin olevan kasvin osa. Tulehdus parani antibioottien avulla ja pentu sai pitää silmänsä. Annilla oli myös verenvuotoa kirsusta ja yskää. Vaivat hoidettiin ja tyttö voi nyt hyvin. Annin eläinlääkärikulut ovat toipilasaikana olleet 684 euroa, joihin kummit ovat lahjoittaneet helmikuussa 300 euroa. Suuri kiitos kaikille Annin tukijoille!
 
5.2.2010
Silmänsä satuttanut Anni kaipaa apuasi!
Anni on pumpulinpehmeä pieni potilas vaaleanpunaisilla polkuanturoilla. Kuvassa Anni on terveen ja pullean oloinen, mutta raukkaparan silmään on sattunut ikävä haaveri. Annin silmässä on selkeästi erottuva haava ja koko silmä on ikävästi turvonnut ja tulehtunut. Ilman hoitoa pentu menettäisi varmasti silmänsä kokonaan. Anni on jo Suomessa kotihoidossa, mutta tarvitsee nyt pikaista lääkärihoitoa, jotta silmä saadaan pelastettua ja hoidettua kuntoon.
Kuten monet viipurilaiset, Annikin on vähän arka, mutta mitä ihanin nuori koiran alku. Anni on muuten hyväkuntoinen kiltti ja terve, joten koira on ehdottomasti pelastamisen arvoinen. Silmän hoito tai mahdollinen silmäleikkaus on kuitenkin kallis operaatio, joten etsimmekin pikku pörröpepulle nyt tukijoita. Jos haluat alkaa Annin kummiksi voit tehdä haluamasi suuruisen lahjoituksen yhdistyksen tilille 507808-20118327. Muista lähettää yhteystietosi osoitteeseen info@viipurinkoirat.fi niin kerromme sinulle lisää Annin hoidosta ja toipumisesta.
KLARA
7.4.2010
Klara matkasi omaan kotiinsa pääsiäisenä. Kiitos kaikille Klaran kummeille!
2.3.2010
Klara etsii kotia!
Klaran toipuminen on hyvällä mallilla ja tyttö onkin valmis etsimään omaa kotia:
Klara on kaunis ja siro pentu, joka muistuttaa pientä keijukaista, tai Bordercollien ja Perhoskoiran risteytystä. Kylmäksi tämä ihanuus ei jätä ketään.Klara rakastaa kaikkia ja kaikki jotka Klaran tapaavat, rakastavat Klaraa. Tyttö on välitön, ilonen, elämää ja seuraa rakastava pikku-neiti. Kiltti ja ystävällinen Klara odottaa omaa perhettään Kirkkonummella ja on hoitokodissa ystävystynyt usean koiran, kissan, parin kiltin lapsen ja aikuisen kanssa. Jos Klaran mielii omakseen, saa tytöstä lisätietoa soittamalla hoitotäti Kristiinalle 046 665 7098 (päivittäin klo 19 saakka) kotiselvityslomakkeen täyttämisen jälkeen.
 
29.1.2010
Huono-onninen Klara pääsi Suomeen
Puoli vuotias Klara-neiti joutui pienenä pentuna auto-onnettomuuten Venäjällä. Klara selvisi hengissä onnettomuudesta, mutta elinikäiseksi muistoksi tytölle jäi jalkavamma, joka haittaa kävelyä jonkin verran. Kiltti ja kaunis Klara sai toisen mahdollisuuden kun tyttö tuotiin Suomeen kotihoitoon. Joulukuussa 2009 Klara pääsi kotihoitopaikkaan opettelemaan kotikoiran elämää. Suomeen tullessaan Klara oli todella alipainoinen, mutta reilussa kuukaudessa tyttö on voimistunut ja sen yleiskunto on parantunut huimasti. Hoitotäti on aivan hullaantunut tähän kulta-tyttöön ja kehuu Klaran olevan lähes täydellinen: kiltti, nöyrä ja kaikinpuolin mukava.
Klaralla on ollut jonkin verran eläinlääkarikuluja. Klara parka sairasti ensitöikseen ikävän keuhkokuumeen ja nyt siitä toivuttuaan tulisi tytön takajalka, joka vaurioitui onnettomuudessa, kuvauttaa. Jos haluat auttaa Klaran eläinlääkärikuluissa voit laittaa haluamasi suuruisen lahjoituksen Viipurin koirien tilille 507808-20118327, muista viitteessä mainita toipilaan nimi. Mikäli haluat Klaran kummikuulumisia sähköpostiisi, ilmoita yhteystietosi osoitteeseen info(at)viipurinkoirat.fi.
Jalkavaivastaan huolimatta Klaralle etsitään jo omaa kotia. Tyttönen on kotihoidossa Turussa ja kaipaa omaa isäntää tai emäntää. Klaran kodilta vaaditaan sitoutumista tytön kuntoutukseen ja ymmärtävää mieltä. Klaran jalasta ei ehkä koskaan tule täysin tervettä, vaikka vanhoja vammoja voidaankin hoitaa. Mikäli tämä kultainen tyttö kiinnostaa, voit soitella Susannalle numeroon 050- 490 7892 (MA-SU klo
15.00-18.00).
 
Klara Viipurissa
USKO
11.3.2010
Usko ei saanut jatkoaikaa
Valitettavasti koirien kanssa työtä tekevät joutuvat välillä tekemään raskaitakin päätöksiä. Näin kävi Usko-papan kohdalla. Allaolevan tekstin on kirjoittanut kummikoiravastaava Kristiina, jonka luona Uskon oli tarkoitus asua hetken ajan, ennen loppuelämän kotiin pääsyään.
Usko tuli eilen luoksemme Suomeen ja vein vanhan pojan heti lääkäriin tutkimuksiin.
Uskon kipeä, oikean puolimmainen etujalka röntgenkuvattiin ja sen täysin jäykistynyt ranne näytti pahalta. Diagnoosi: Uskon oikeassa ranteessa on voimakas nivelrikko ja koko nivel (kaikki 3 nivelpintaa) täysin ''sulanneet'' pois ja ranteen ympärille on kehittynyt voimakas liikaluumassa: ranne on jäykistynyt kokonaan. Myös oikean takajalan (sama puoli kuin etujalka) polvi kuvatiin ja kuvissa näkyi hyvin voimakas ja kivulias nivelrikko. Jossain elämänsä vaiheessa Uskon oikealle puolelle on tapatunut jotakin, löydökset eivät olleet vain vanhuuden tuomia oireita. On mahdollista, että Usko on jäänyt auton tönäisemäksi useita kuukausia tai jopa vuosia sitten.
Lääkäri sanoi, että mikään kipulääke ei pystyisi viemään Uskon kipuja pois, ei edes lievittämään niitä merkittävästi. Koska Uskolla oli kaksi hyvin kivuliasta jalkaa, oli papan kävely ja elämä kärsimystä. Lääkäri lähetti Uskon viimeiselle matkalle; papan loppu oli mutkaton ja hiljainen, vanhus nukkui rauhallisesti pois. Suruksemme Usko ei koskaan saanut nauttia omasta kodista ja leppoisista eläkepäivistä..
Suuri kiitos Uskon kummeille.
Kristiina
23.1.2010
Uskolle uusi mahdollisuus!
Usko on koiravanhus, jonka haluamme Suomeen saamaan asiantuntevaa hoitoa ja hyvät vanhuspäivät. Jos haluat alkaa Uskon kummiksi, voit tehdä haluamasi suuruisen lahjoituksen kerran tai vaikka useamminkin tilillemme 507808-20118327. Muistathan postittaa yhteystietosi osoitteeseen info(at)viipurinkoirat.fi niin kerromme sinulle lisää Uskon vaiheista.
Usko papparainen on asustellut jo pidempään kadulla erään pankin edustalla muutaman muun koiran kanssa. Onneksi ihmiset saivat koiralaumasta tarpeekseen ja toimittivat koko porukan tarhalle turvaan ja saamaan säännöllisesti ruokaa. Usko on taas yksi vanhus, jonka paikka ei ole ulkona kylmässä eikä myöskään koiratarhalla kilpailemassa tilasta, ravinnosta ja huomiosta. Usko pappa seistä nököttää paikallaan ja katselee kummissaan tarhan tapahtumia ja vieraita kuvaajia. Vanhuus näkyy jo papan väsyneessä käytöksessä ja hitaissa liikkeissä. Papan jalat ovat kuulemma reumaattiset ja kipeät eivätkä pakkanen, tuuli ja kosteus taida Uskon oloa parantaa. Uskon eksynyt ja väsynyt olemus kääntää sydäntä. Tämänkin ukkelin paikka olisi lämpimässä kodissa ja pehmeässä petissä. Uskon on arvoitu syntyneen vuonna 2000.
 
VARJA
25.1.2010
Varja on uudessa kodissa
Jalkapuoli Varjan tarinalla on onnellinen loppu. Neiti matkasi uuteen kotiin ja alku on lähtenyt käyntiin mitä parhaiten.Varjan uusi perhe kuvailee tyttöä hienostuneeksi ylvääksi ja hillityksi oman arvonsa tuntevaksi neidiksi joka on fiksu ja nopea oppimaan. Varjan uusi ihana koti on maalla ja tyttö tulee hyvin toimeen hevosten ja ponien kanssa. Uuden kodin kissatkin ovat hyväksyneet Varjan perheenjäsenekseen. Nukkuvat jopa samalla pedillä. Varjan jalka on hyvässä kunnossa ja tyttö pystyy juoksemaan hangessa uuden koirakaverinsa kanssa. Tynkä takajalka on kuulemma kuitenkin kylmänarka ja pakkasilla neidillä on kova kiire takaisin sisälle lämpimään.
  
25.9.2009
Varjalla kaikki hyvin
Varja kävi 22.9.09 eläinlääkärissä jalan jälkitarkastuksessa ja saamassa rokotukset, käynti maksoi 59 euroa. Lääkäri kehui, että Varja on reipastunut todella paljon ja tyttö saikin terveen koiran paperit. Kuuden viikon antibioottikuuri ja tulehduskipulääkket hoidon alkujaksolla auttoivat saamaan kivut ja tulehduksen pois Varjan vasemmasta takajalasta. Lihaksiakin Varjalle on tullut hienosti ja koiruus painaa 20 kg, eli on nyt ideaalipainossaan. Varja pystyy jalkavammastaan huolimatta viettämään normaalia koiran elämää, johon kuuluu niin juokseminen, leikkiminen kuin metsäretketkin.
Kiitämme Varjan puolesta kaikkia tytön tukijoita, Varjalle ilmoittautui infopostin kautta 9 erikoiskummia: Hymytyttö, Artturi, Eetun emäntä, Heidi, Seija, Sirpa, Kirsi, Sami ja Maria. Heidän lisäkseen Varjaa tuki taloudellisesti 8 muuta henkilöä. Suuri kiitos kaikille Varjan tukijoille! Kunhan Varjalle löydetään vielä oma koti, niin tytön elämä on vihdoinkin kunnossa!
 
1.9.2009
Varjan kuulumisia
28.8. kävimme kuvauttamassa Varjan jalan uudelleen, ja saimme lupaavan kuuloisia uutisia. Tulehdusmuutoksia jalkapöydän luussa on edelleen, mutta lääkkeet tuntuvat tehoavan, sillä luu on selkeästi tervehtymään päin. Kipuja Varjalla ei enää tunnu suuresti olevan, antibiootin lisäksi Varja on saanut kipulääkettä joka päivä kolmen viikon ajan. Eläinlääkärin kontrolliin ja jalan kuvaukseen menemme taas kolmen viikon päästä, siihen asti jatkamme antibiottihoitoa, kipulääkitystä voidaan jo vähentää. Olemme hyvin toiveikkaita, että saamme Varjan kuntoon lääkkeiden avulla, eikä jalkaa tarvitse leikellä.
Varjan ensimmäinen eläinlääkäri 10.8. maksoi 231 euroa, eläinlääkärikulut 28.8. olivat 152,50. Lisäksi Varjalle on ostettu lääkkeitä, joihin tähän menessä on mennyt 100,50 euroa. Varja voi selkeästi paremmin jo: leikkii ja juoksee vapaana pihalla hoitopaikan koirien kanssa. Nukkuu yönsä hyvin, ruoka maittaa ja lääkkeensä ottaa kiltisti. Suomeen tullessaan Varjan jalka oli kipeä ja siksi tyttö oli varovainen, eikä antanut koskea vasemmalle puolelle ollenkaan Nykyisin Varja ei arista jalantynkäänsä, vaan jopa nojailee sillä hoitotätiä vasten, sekä hyppii innoissaan antamaan pusuja.
Toipilas-Varjalle on tähän mennessä ilmoittautunut 6 ihanaa erikoiskummia: Hymytyttö, Artturi, Eetun emäntä, Heidi, Seija ja Sirpa. Suuri kiitos, että autatte Varjaa tervehtymään ja elämässä eteenpäin! Pidetään peukut pystyssä, että lääkehoidot tehoavat ja Varja saa pitää jalkansa. Tässä tuoreita kuvia jo mukavasti piristyneestä tyttösestä.
 
 
23.8.2009
VARJA- koira tarvitsee kipeästi tukijoita
Varja on 2-vuotias herkkä tyttökoira, joka joutui onnettomuuteen tarhalla keväällä 2009 ja menetti silloin tarhalla osan toisesta takajalastaan. Ulospäin näytti, että tynkä olisi parantunut, tosin vaikutti siltä, että Varjalla oli vielä kipuja. Toimme Varjan Suomeen eläinlääkärin tarkastukseen ja kotihoitoon. Röntgenkuvista selvisi, että jalkapöydän luussa on edelleen luutulehdusmuutoksia, joihin aloitettiin antibioottihoito, aluksi 3 viikkoa, jonka jälkeen Varjan jalka kuvataan uudelleen, jotta nähdään, onko lääkitys tehonnut. Ilmiselvästi Varjan jalka oli kipeä, kipuun Varja sai tulehduskipulääkettä.
Voi olla, että Varjan jalkaa joudutaan amputoimaan korkeammalta, jos kivut ja tulehdus ei helpota. Toivottavasti lääkehoidot tehoavat, ja Varja saa pitää jalkansa. Varjalla on jokatapauksessa edessä usean viikon antibiottihoidot ja lääkärintarkastukset. Varjan eläinlääkärikulut noussevat todella korkeiksi, ja toivomme löytävämme Varjallekin tukijoita lahjoitusten tai erikoiskummiuden merkeissä, että voimme hoitaa hänet kuntoon! Tiedotamme jatkossa Varjan tilanteesta.
   
RIZIK
14.1.2010
Rizik päätti jäädä kotihoitajalleen
Rizik, nykyisin Rasmus sai loppuelämän kodin kotihoitajansa luota Espoosta. Rizikin uusi emäntä kertoo, että poika on piristynyt oikein ihanaksi vanhukseksi, joka jaksaa jopa heilastella lauman Myy-tyttöä ja "metsästää" peuroja ja jäniksiä. Selkäkivut on saatu kuriin tasaisella pienellä kipulääkityksellä sekä sähköhoidoilla ja nyt lenkkeilytkin maistuvat. Rizik syö hyperallergisen koiran ruokaa ja iho on rauhoittunut kokonaan eikä edes kutina kiusaa.
 
Rizik ja uusi lauma
22.12.2009
Rizikin jouluterveiset
Rizik haluaa lähettää kaikille kummeilleen jouluterveiset ja kiitokset saamastaan tuesta! Rizik on selvästi piristynyt ja nauttii nyt jo lenkeistä sekä tavallisista koiramaisista jutuista, kuten puiden merkkailusta ja valtavien kuoppien kaivelusta. Rizik saa nyt jatkuvasti pienellä annostuksella kipulääkettä, koska pojan kipu on krooninen eikä sille oikein voi tehdä mitään. Onhan Rizik jo hieman vanhempi ja isomman puoleinen, joten ei ole kovin yllättävää että selkäkivut vaivaavat. Rizikin iho on jo paremmassa kunnossa, mutta kutisee vieläkin. Rizikille kokeillaan allergiselle koiralle sopivaa ruokaa, mikä ei ilahduta koiruutta ollenkaan ollenkaan: nythän ei saa sitten syödä mitään muuta, ei edes herkkuja. Ja aikana jolloin joulutorttujen ja piparien tuoksu hellii nenää...
1.12.2009
Rizik jatkaa toipumistaan
Rizik on sopeutunut hienosti kotikoiran elämään Suomessa. Poika jakaa hoitokotinsa isomman koiralauman kanssa ja rakastaa hoitotätiään yli kaiken. Valitettavasti Rizik on joutunut sairaslomalle kipeän selkänsä vuoksi ja on nyt määrätty tulehduskipulääkkeille ja levolle. Ei hyppimistä, vapaana juoksentelua, hyppäämistä autoon, ei portaita - vaan paljon lepoa ja vain pienen pieniä lenkkejä. Rizikin eläinlääkärikulut tähän mennessä ovat olleet 485 euroa. Rizik sai lokakuussa lahjoituksia huimat 520 euroa! Suuri kiitos kaikille lahjoittajille.
 
Rizik tarhalla Rizik hoitokodissa
9.11.2009
Rizikin hoidot aloitettu
Rizik kävi eläinlääkärissä pojasta löytyikin monta pientä vaivaa. Tutkimuksissa ei ole tähän mennessä löytynyt mitään vakaavaa, joten toivommekin että antibiotti- ja ulkoloishoitojen sekä ajan ja huolenpidon myötä Rizik paranee kotihoidossa. Rizikin hampaat ovat myös todella huonossa kunnossa. Laihtunut Rizik on lihotuskuurilla ja kunnon kotiruoka maistuukin pojalle ihan hyvin. Rizik on vieläkin hieman allapäin lämpimästä pedistä ja hellistä rapsutuksista huolimatta. Toivotaan, että pojan mieliala kohenee ja ihanien kummien ja kotihoidon avulla tämä onkin varmasti mahdollista.
 
17.10.2009
Rizik menetti elämänhalunsa
Elämänhalunsa ja voimansa menettänyt Rizik tuotiin Suomeen kotihoitoon 15.10.09. Tässä Rizikin hoitotädin kertomus Rizikistä:
Rizik on ollut tarhalla jo yli vuoden, aivan liikaa. Herkkänä poikana se on kovin kärsinyt siitä, että toinen sisarista sai kodin ja toinen (Raija) matkasi Suomeen kotihoitoon. Rizik vaipui aina syvempään masennukseen, eikä enää liikkunut paikaltaan kuin mennäkseen tarpeilleen nurkan taakse. Taisteluun ruoastakaan poika ei enää jaksanut osallistua ja alkoi laihtua huolestuttavasti.
Kun yleiskunto (niin henkinen kuin fyysinenkin) huononee, niin ulkoloiset ja sisäloiset saavat vallan. Rizikin turkki on paikoittain kaljujen ja rupisten kohtien peittämä vaikka niitä ei ensi silmäyksellä heti huomaa. Ulkoloisethan tekevät tuhonsa ensin hännän juureen, vatsan alle, jalkoihin, korviin ja alusvillaan. Paikoittain kohdat ovat tulehtuneet pahoin, joten tarvitaan erityishoitoa (lääkettä ja lääkekylpyjä), jotta pojan iho saadaan kuntoon. Venäjän kylmät ja kosteat yöt eivät ole omiaan paranemiselle ja vaikea masennus huolestutti tarhalla kävijöitä. Siksi päätimme tuoda Rizikin Suomeen kotihoitoon, mutta tarvitsemme teidän apuanne, jotta voimme viedä Rizikin eläinlääkärille ja ostaa tarvittavat lääkkeet!
Kuvista huokuu Rizikin alistuminen kohtaloonsa ja koen tehtäväkseni saada taas elämänilon syttymään tähän niin hellyttävään poikaan! Autattehan minua siinä! Avustukset voi osoittaa tilille 507808-20118327 ja kummikuulumisia haluavia kehotan lähettämään yhteystietonsa osoitteeseen info@viipurinkoirat.fi.
Rizikin hoitotäti Michaela
 
DALI, ENT. RASMUS
5.12.2009
Dalin tarinalle onnellinen loppu!
Dali muutti sunnuntaina 29.11.09 Turkuun omaan kotiin uuden emäntänsä luo. Suomeen tullessan 10.9.09 Dali painoi 11 kiloa ja oli niin heikko, että pystyi tuskin kävelemään. Reilussa kahdessa kuukaudessa ja hyvässä hoidossa Dali voimistui ja komistui ja painokin on nyt jo normaalilukemissa eli 19 kg.
  
Dali-parka Suomeen tullessaan Dali nyt uudessa kiiltävässä turkissaan
Koko hoitoajalta Dalin eläinlääkäri- ja lääkekulut olivat yhteensä 594,20 ja lahjoituksia Dali sai lokakuun loppuun mennessä 556 euroa Dalille ilmoittautui 6 kummia, mutta Dali sai lahjoituksia myös kahdeksalta muulta hyvältä haltijalta. Kiitämme vuolaasti kaikkia Dalin kummeja ja tukijoita, siitä että autoitte meitä saamaan Dalin kuntoon. Erityiskiitokset Dalin kotihoitajille, jotka avasivat kotinsa ja sydämensä Dali-ressukalle ja antoivat pojalle mahdollisuuden uuteen elämään.
20.10.2009
Dali etsii kotia
Dalin toipuminen on hyvässä vauhdissa ja vain oma koti puuttuu. Dalin iho on parantunut, karva kasvaa ja yleiskunto on kohentunut kummasti kiitos hyvän kotihoidon. Vielä melko lyhyestä turkistaan huolimatta poika voi siis erinomaisesti ja on siirretty kotia etsivien koirien joukkoon. Dalin hoitopaikka kuvailee nuorukaista kiltiksi, hellyydenkipeäksi ja leikkisäksi tyypiksi, jolla on aina vauhti päällä. Dali on selvästi ollut ennen tarhalle joutumistaan kotikoirana ja rapsutteluhetket isäntäväen kanssa ovatkin sille tärkeitä.
  
14.10.2009
Dalin kuulumisia
Dalin paraneminen on edennyt hyvin ja poika nauttii täysin siemauksin talven tulosta ja koiramaisista puutarhatöistä. Ajellun turkin tilalle kasvaa kovaa vauhtia uutta pehmeää karvaa ja poika on valmis etsimään omaa loppuelämän kotia. Ennen uuteen kotiin pääsyään Dalille toivotaan vielä uusia avustajakummeja, sillä Dalin eläinlääkärikustannukset ovat olleet 433 euroa ja poika on saanut avustuksia 90 euron verran. Dalin tarinasta liikuttuneet voivat tehdä sopivan kokoisen lahjoituksen tilille 507808-20118327 ja lähettää yhteystietonsa osoitteeseen info@viipurinkoirat.fi, jos haluavat pojasta myös kummikuulumisia.
27.9.2009
Dali toipuu kovaa vauhtia
Hoikan ja karvattoman Dali-pojan vointi paranee päivä päivältä. Dali osaa jo nauttia tavallisen kotikoiran arjesta, kuten lämpimästä sängystä, pihalla leikkimisestä ja ihmisten rapsutuksista. Tämä entinen säälittävä rääpäle on nykyään toipuva ja tomera koiruus joka tutustuu maailmaan pää pystyssä ja häntä heiluen. Dalista löytyy myös jo miehisiä piirteitä ja poika nostaakin reippaasti jalkaansa merkkaillessaan uusia kotikontujaan.
Dalin eläinlääkärikulut ovat olleet tähän mennessä 407 euroa ja munuaisvikaisen koiran ruoka maksoi 26 euroa. Dalille on ilmoittautunut kaksi kummia, mutta poika tarvitsee vielä avustajia. Voit tehdä Dalille haluamasi suuruisen lahjoituksen keräystilillemme 507808-20118327. Jos haluat kuulumisa Dalista, muista ilmoittaa yhteystietosi osoitteeseen info@viipurinkoirat.fi.
 
16.9.2009
Dali on kokenut kovia
Viipurinkävijät toivat 10.9. kovia kokeneen pojan Suomeen odottamaan parempaa elämää. Kuvista ei ehkä heti uskoisi, että tälläkin koiralla on mahdollisuus parantua. Paljon on ehtinyt kuitenkin jo tapahtua muutamassa päivässä. Tullessaan Dali oli niin huonossa kunnossa, ettei jaksanut kävellä muutamaa askelta pidemmälle. Poika menikin eläinlääkäriin tiputukseen hetkeksi. Intensiivinen hoito kotihoitopaikassa on saanut tämän pojan jo kummasti piristymään, mutta on selvää, että eläinlääkärikäynnit jatkuvat.
Dali on tällä hetkellä todella alipainoinen ja sen terveydessä on monenlaisia ongelmia. Sen karvat on ajeltu hoidon helpottamiseksi ja munuaisarvoja tarkkaillaan. Vanhat ruhjeet ympäri kehoa kertovat karusta menneisyydestä. Usko Dalin mahdollisuuksiin parantua, on joka tapauksessa kova. Tämän herran kultainen ja rauhallinen luonne saa meidät yrittämään kaikkemme, jotta tämäkin koira saa joskus nauttia elämästään pysyvässä kodissa.
 
Dali Viipurissa ja heti Suomeen tultuaan.
 
Dali Suomessa. Karvat ajeltiin pois, että iho saadaan hoidetuksi kuntoon. Dali on myös aivan liian laiha.
MASHALIE
19.10.2009
Mashalie sai kodin
Kiitämme Mashalien puolesta kaikkia tukijoita ja iloisena ilmoitamme, että tytölle on löytynyt oma rakastava koti.
 
12.10.2009
Elämä hymyilee Mashalielle
Mashalien toipuminen on hyvällä mallilla ja tyttö on siirretty kotia etsivien koirien joukkoon. Vaikka neidon parantuminen onkin menestystarina, on hoito vielä kesken. Mashalie tarvitseekin vielä tukijoita. Mashalien eläinläärärikustannukset olivat syyskuussa 349 euroa ja viimeisin reissu lokakuussa 97 euroa. Tytön ihanat kummit ovat saaneet kokoon 165 euroa. Mashalien saldo on siis vielä pahasti miinuksella ja tyttönen kaipaa yhä taloudellista tukea.
Mashalie on reipastunut kovasti ja neitokainen edusti hienosti Viipurin koiria Turun ruokakeräyksessä
10.10.2009
Mashalien kuulumisia
Mashalie neito jatkaa toipumistaan. Hurjaa haavaa on hoidettu intensiivisesti ja parantuminen etenee hyvin. Vaikka Mashalie onkin väsynyt kaikesta kokemastaan, on se silti vakuuttanut kotihoitajansa ihmisrakkaalla luonteellaan ja elämänilollaan. Tytön eläinlääkärikulut ovat olleet tähän mennessä 349 euroa ja Mashalie kiittää tukijoitaan, mutta tarvitsee kipeästi uusia kummeja.
 
16.9.2009
Mashalie näyttää pieniä toipumisen merkkejä
13.9. tuotu avohaavainen tyttökoira on saanut hoitopaikassaan nimen Mashalie. Mashalie vietiin heti saamaan lääkärihoitoa ja tyttö joutui tiputukseen korkeiden tulehdusarvojen vuoksi. Lisäksi aloitettiin pitkät kuurit kahta eri antibioottia. Pari ensimmäistä päivä näytti siltä, että hoidot eivät tehoa ja tyttö menee huonompaan suuntaan, mutta nyt alkaa suunta olemaan parempi. Usko on kova, että saimme tytön tuotua viime hetkellä Suomeen tervehtymään.
Kotihoitaja kertoo tytön olevan hyvin kiltti ja arka. Ulkoilut eivät vielä oikein ota onnistuakseen, osittain myös haavan sijainninkin vuoksi. Kaulapanta ja valjaat kun molemmat osuvat ikävästi kipeää haavaan. Tiedotamme jatkossa Mashalien vaiheista. Mikäli ryhdyt erikoiskummiksi, niin muistathan ilmoittaa sähköpostiosoitteesi meille, mikäli haluat kummikoirasi vaiheista tietoja ja kuvia.
13.9.2009
Olemme tuoneet kotihoitoon uuden tyttökoiran, jolla on iso avohaava niskassaan.
 
AAPO
5.11.2009
Aapo pääsi omaan kotiin
Aapoa on vihdoinkin onnistanut kunnolla ja poika on löytänyt itselleen oman kodin! Aapo sanoi viikonloppuna haikeat hyvästit rakkaille kotihoitajilleen ja suuntasi kohti omaa kotia sekä uusia seikkailuja.
Aapon lääkäri- ja lääkekulujen suuruus oli 425,50 ja lahjoituksia Aapo sai upeasti: 580 euroa. Kiitämme Aapon puolesta kaikkia pienen pojan tukijoita!
13.9.2009
Aapo- koira on toipunut erittäin hienosti ja haavat ovat parantuneet. Elokuussa Aapon eläinlääkärikulut olivat 425,50 euroa, joista lahjoituksena saimme 250 euroa. Kiitämme Aapon puolesta kaikkia tukijoita ja uutteraa kotihoitajaamme. Vielä kun Aapolle löydetään loppuelämän koti, niin silloin on pojan elämä mallillaan! Aapo vieraili ruokakeräyksessä Petikossa, ja tässä hänestä muutama kuva.
 
1.9.2009
Aapo on käynyt uudestaan eläinlääkärissä silmätulehduksen vuoksi. Nyt näyttää siltä, että poika alkaa olla hyvässä kunnossa ja hän on täysin valmis lähtemään omaan rakastavaan kotiinsa kotihoitajan suojista. Kiitämme Aapon puolesta kaikkia tukijoita ja eritoten uutteraa kotihoitajaamme Susannaa.
23.8.2009
Avohaavaisen poikakoiran elämä alkaa hymyillä
20.7. aloitimme keräyksen nuoren poikakoiran hoitokuluihin, jolla oli pahan näköiset avohaavat jaloissaan. (Voit lukea tarinan uutiset- osiostamme.) Poju pääsi Suomeen kotihoitoon ja hänet ristittiin kotihoitopaikassaan Aapoksi. Aapon kanssa käytiin eläinlääkärissä. Röntgenkuvien, verikokeiden ja lonkkakuvien jälkeen tarvittavat hoidot aloitettiin välittömästi. Aapon Jalkojen vammat näyttivät eläinlääkärin mukaan siltä, että koira on ollut kiinni jossain, josta on repinyt itsensä irti. Voimme vain arvailla mitä kaikkea Aapolle on menneisyydessään oikeasti tapahtunut...Takajalan turvonnut nivel osoittautui ylimääräiseksi luukasvuksi, johtuen vanhasta murtumasta. Aapon lonkkakuvat näyttivät hyviltä. Lisäksi silmissä oli myös tulehdusta. Aapo sai ison arsenaalin lääkkeitä ja tervehtyminen on ollut nopeaa.
Kaikesta huolimatta Aapo on osoittautunut juuri niin ihanaksi kuin arvelimmekin. Hoitotoimenpiteitä on jouduttu tekemään päivittäin ja Aapo on antanut käsitellä itseään ongelmitta. Aapo on ollut ihmeissään elämänmuutoksestaan, mutta kotihoitaja kehuu poikaa todella kiltiksi.
Haluamme Aapon puolesta kiittää kaikkia tukijoita, jotka mahdollistivat hänen Suomeen hoitoon pääsyn. Olemme toiveikkaita, että Aapon ei enää tarvitse mennä uudestaan eläinlääkärin vastaanotolle. Tiedotamme asiasta mikäli tilanne muuttuu. Aapon eläinlääkäri kustansi 359 euroa, joista lahjoituksina tuli 351 euroa. Erittäin suuri kiitos kaikille lahjoittajille! Laitamme Aapon piakkoin etsimään omaa ja rakastavaa kotia. Mikäli noin 10 kuukautinen pojannassikka mahtuisi elämääsi, voit soitella asiasta kotihoitovastaava Raijalle.
Pidemmittä puheitta, uuden elämän saaneen nuoren Aapon kuvia kotihoidostaan:
 
|